Jotkut ihmiset saattavat ruveta "metsästämään" kummituksia. Kuitenkin useimmille ne ilmestyvät ennalta ilmoittamatta ja odottamatta, usein kuin "tyhjästä" (tyysä haamut hypänny roska korista ihmisten ilmoille kertoilemaan juttuja). He yksinkertaisesti nostavat katseensa ja heidän edessään seisoo kummitus (vois olla että siinä vaiheessa minä taas päästäisin suustani semmoset aariat että ovat ooppera laulajat ihmeissään). Useimmat aaveet tuntuvat katoavan suoraan tarkkailijan silmien alla, joskus häipyen asteittain pois, joskus yksinkertaisesti kadoten, kun tarkkailija tekee äkkinäisen liikkeen, sytyttää valot, yrittää koskettaa hahmoa tai puhua sille (terve, min oon Ulpu, mikäs tuota sinun läpi kuultavan kaverin nimi on, kerro ihmeessä, tehhään sinun kaapat ja männään kahville). Vanhan uskomuksen ja monien tutkimus raporttien mukaan kummituksilla on kyky kävellä seinien ja suljettujen ovien läpi. Läpinäkyvä kummitus on myös yleinen käsitys, mutta useimmat aaveet ilmestyvät niin kiinteinä, että ne muodostavat varjon. Toisin läpi näkyviäkin ilmestyksiä on silloin tällöin nähty, tai sitten aaveet ovat tulleet asteittain läpi näkyviksi kadostessaan.
Päättömistä aaveista ei ole paljonkaan näyttöä, vaikka joskus ihmishahmosta on nähty vain pää tai kädet, ilmeisesti irrallaan ilmassa. Oudoimpien aaveiden joukossa on doppelgänger, saksalainen ilmaus, joka kuvaa kuolemaansa ennakoivan ihmisen haamua.
Kaikki kummitukset eivät suinkaan ole ihmisiä (ei aina ole kyseessä erma tahi urpo, jos kuulee kummittelun ääniä). On tunnettu kuvaus kummitus bussista, jonka sanotaan kulkeneen vanhaa reittiään Lontoossa. Myös on nähty hajalle pommitetun talon aave, talo seisoi tontilla sellaisena kun se joskus oli ollut. Aave vaatteita, -kirjeitä, -rahoja, jopa -koneita on ilmestynyt. Aave-eläin on joskus nähty - tai kuultu, yksinään ilman ihmishaamuja. On mielenkiintoista, että aavekissat tuntuvat ilmestyvän yksin, kun taas aave koirat tavallisimmin aave ihmisten seurassa. Tämä saattaa olla heijastuma elävien kissojen ja koirien luonteen piireistä. Mieleen herääkin kysymys, miksi esimerkiksi raamatun mukaan eläimillä ei ole sielua (ihmeellisiä jos ilman sielua elläävät), jos ne kuitenkin voivat kummitella.
Järkeviä selityksiä etsittäessä (pah, selittäähän ne hiihtäjätkin) on syytä aloittaa fysikaalisista ilmiöistä, sekä kyseessä olevan henkilön mielen tilasta (mielen tilanne oli kukka multa ja lapio). Aaveita, joita on katseltu sängystä yön aikana, tai juuri heräämisen jälkeen, voidaan epäillä osaksi unta. Kirkkaassa päivän valossa havaitut kummitukset ovat toinen asia. Jotkut aaveet ovat näyttäytyneet ihmisille hyvin samanlaisissa olo suhteissa kuin poltergeist ilmiöt (joista kerron erikseen) eli tarkkailijat ovat olleet selvästi hereillä, eivätkä ole olleet uupuneita tai muuten mieleltään epätasapainossa (on ollu ihmisellä kaikki inkkarit kanootissa, osta tietysti on saattanu puuttua, kun ovat kesken kosken laskun pudonneet, mutta kuitenkin noin suunnilleen ollu kaikki kyydissä).
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti